Millainen siis on tämän päivän sivistynyt ihminen? Henkilö, joka on tietoinen sekä yhteiskunnallisesta että globaalista poliittisesta, taloudellisesta ja humaanista tilanteesta? Sanavalmis, valveutunut ja kiinnostunut? Kädentaitoinen, kansainvälinen ja mediakriittinen?
Kaikki pelkkiä veikkauksia.
Ainakin on varmaa, että häneltä vaaditaan erilaisia tietoja ja taitoja kuin 1960- tai -70- luvulla eläneeltä.
Sivistäminen ei kuitenkaan ole toimi, joka tapahtuu tyhjiössä tai muuttumattomissa olosuhteissa. Sen sijaan sivistämisen luonne ja sen tehtävä on muuttunut aikojen saatossa. Se muuttuu yhteiskuntamme ja ihmisten mukana.
Tietojen ja taitojen opettamisen lisäksi sivistyksen opetukseen mukaanluetaan usein hyvien tapojen opetus. Tämä tuntuu nousseen yhä merkittävämmäksi myös peruskoulussa, sillä hyvien tapojen opettaminen ei suju yhtä vaivattomasti kuin tietojen ja taitojen, eikä varsinkaan ilman ohjaamista.
Internet on täynnä tietoa sekä tapoja oppia taitoja, ja niitä sieltä osataan myös etsiä. Sen sijaan hyviä tapoja niin käyttäytymiseen, yhteistyöhön, tasa-arvoisuuden arvostamiseen ja kaikkien kunnioittamiseen liittyen.
Ehkä sivistyslaitoksemme tulisi tänä päivänä keskittyä nimenomaan siihen, sen sijaan, että aikaa käytetään tiedon jakamiseen, joka on helposti saatavilla muualta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti