Valtakunnallinen OPS sekä sen muutokset ja täydennykset vuodelta 2010 kiinnittävät huomiota tukitoimiin oppimisen edistymisen takaamiseksi.
Vuoden 2010 muutosten jälkeen oppilaalla on oikeus saada tukea kolmella eri tasolla. Jos yleinen tukiopetus ei riitä, voidaan siirtyä tehostetun tuen piirin. Tämän jälkeen on vielä mahdollista jatkaa erityisen tuen pariin. Oppilaalle laaditaan HOJKS (eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) johon kirjataan annettavien tukitoimien tavoitteet ja sen järjestäminen.
On hienoa, että tällainen tukitoimiverkosto on suunniteltu heikompi tasoisten oppilaiden tuen saamisen takaamiseksi. Kyseessähän on itseasiassa eriyttämisen muoto, joka on saanut selkeät raamit, joissa opettajan on helpompi toimia.
Heikoimpien oppilaiden eriyttäminen ei kuitenkaan riitä. Tottakai on tärkeää, että heidän oppimistaan edistetään, mutta sen ei tulisi tapahtua muiden oppilaiden kustannuksella. Valitettavasti näin kuitenkin usein käy.
Ja ne jotka tästä kärsivät ovat ne lahjakkaat tai korkeasti motivoituneet oppilaat, jotka turhautuvat koulutyöskentelyyn hyvin varhaisessa vaiheessa.
Opetushallituksen uusimman tilannekatsauksen Aivot, oppimisen valmiudet ja koulunkäynti (tammikuu 2012) mukaan 15-40 % erityislahjakkaista oppilaista ei saavuta täyttä potentiaalia koulussa. Tilannekatsaus esittelee mahdollisia syitä ja kokeiltuja ratkaisuja tällaisen alisuoriutumisen tiimoilta. Suurimmaksi haasteeksi nousee jälleen kerran yksilön erottaminen valtavirrasta.
Hienoja tukitoimien ratkaisuja on jo kehitelty heikkotasoisten oppilaiden kohdalle, nyt täytyisi löytää resursseja eriyttää vielä erityislahjakkaita, koska he ansaitsevat huomiota yhtä lailla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti