Sekä äidinkielen että taito-ja taideaineiden tuntimäärään ehdotetaan muutoksia lisäämättä kuitenkaan vuosiviikkotuntimääriä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valinnaisten aineiden osuutta pienennetään tekemällä neljästä valinnaisten aineiden vuosiviikkontunnista pakollisia taito-ja taideaineiden opetukseen.
Selvitys ehdottaa myös opetettavien aineiden tuntimäärä tasaamista eri vuosiluokkien osalta siten, että tuntimääriä on vähennetty 7.-8- luokilta, jotta lisätunteja on saatu alempien luokkien (2.- ja 6.-luokka) taito-ja taideaineiden opetukseen. Selvityksessä painotetaan sitä, että vuosiviikkotuntimääriin ei tule muutosta, eikä uusia oppiaineita ehdoteta perusopetukseen nimenomaan taloudellisista syistä.
Selvityksen yksi ehdotettu muutos liittyy oppiaineiden nivelkohtien siirtämiseen, jonka avulla pyritään edistämään tarkoituksenmukaista opetusta jokaisella luokka-asteella. Tämän nivelkohtien siirtymisen koetaan selvityksen mukaan olevan avainasemassa tulevaisuuden peruskoulun järjestäytymisessä. Nivelkohtien siirtyminen jokaisen oppiaineen kohdalla 2. ja 3-luokan sekä 6.-ja 7- luokan väliin tulisi jakamaan peruskouluopetuksen selkeästi kolmeen jaksoon. Selvityksessä koetaan, että tällainen jaksottaminen eheyttäisi opetusta oppilaan näkökulmasta, tarjoten hänelle selkeämmän jatkumon koko peruskoulun läpi.
Harmillisen pieniksi selvityksen ehdottavat muutokset jäivät. Tavoitteet, joita hallistusohjelmassa oli kaavailtu, saavutettiin muuttamalla valinnaiset kurssit pakollisiksi.
Ehkä olisi ollut tarpeellista vihdoinkin harkita esimerkiksi uskonnon opetuksen tarpeellisuutta ensimmäisestä luokasta lähtien, ja tehdä suurempi rakenteellinen muutos esimerkiksi uuden oppiaineen, kuten draaman tai mediakasvatuksen avulla. Tuntuu, että selvitys jäi pintapuoliseksi muutosten ehdotteluksi sen sijaan, että vuoteen 2016 mennessä tulisi peruskoulumme muuttuvaan merkittävästi.
Perusteluksi muutosten pinnallisuuteen selvitys perustelee näin:
"Valtiontalouden tarkastusviraston suorittaman perusopetuksen ohjaus- ja rahoitusjärjestelmän tarkastuksen mukaan perusopetuksen säädösohjausta sekä tuntijakoa ja opetussuunnitelman perusteita pidetään varsin toimivana, mistä syystä merkittäviin rakenteellisiin muutoksiin ei ole tarvetta."
Muutosta peruskouluumme ei ole siis tulossa Opetusministeriön suunnalta ainakaan seuraavan kymmeneen vuoteen. Yhä enemmän muutos jää siis opettajankoulutuksen ja opettajien oman kehittämistarpeen vastuulle. Sillä omasta näkökulmastani liian moni asia peruskoulussamme puhuu sen puolesta, että sitä ei pidetä "varsin toimivana", vaikka millaiset tarkastukset sanoisivat toisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti