Jostain on koulussakin aloitettava, ja useimmiten aloitetaan kielestä. Aakkosten opettelu, ääntäminen, tavutus, lukeminen ja kirjoittaminen. Lapsi opetetaan käyttämään kieltä, sillä se on ihmisen elämän keskeisimpiä asioita. Opettaminen aloitetaan kielestä, sillä sen merkitys ihmisen oppimisen (sekä koko elämän) kannalta on korvaamaton.
Äidinkielen opetus lähtee liikkeelle kielen tutkimisesta, käyttötarkoituksiin tutustumisesta sekä kielen luomien merkityksien havaitsemisesta. Valitettavasti tällainen kielen tutkiminen jää oppilaan vanhetessa taka-alalle. Sen sijaan kielen mielekkääseen käyttämiseen lähestytään usein jo kolmannelta luokalta lähtien sääntöjen, kategorioiden ja ulkoaopettelun kautta. Harmillista on se, että sääntöjen taka-alalla on edelleen samat asiat, mutta niihin suhtautuminen muuttuu radikaalisti. Tutkiminen unohdetaan, tai sen yli hypätään, ja oppilaita vaaditaan samantien sisästämään ja muistamaan.
Tämä lienee myös yksi syy miksi äidinkielen opetus mielletään helposti tylsäksi, ikäväksi ja kielioppipainotteiseksi, sillä oppilaan mielenkiintoa omaan kieleensä ei ylläpidetä.
Mitä enemmän kielen merkitystä ihmisen elämässä miettii, sitä suurempia vaikutuksia kielen monimuotoinen käyttö ihmisen ympärillä myös luo. Kielen merkitykset eivät avaudu ihmiselle, tai eivät ainakaan suurimmalle osalle ihmisistä, automaattisesti. Kielitieteen saralta tutuiksi tulleiden semantiikan ja prgamatiikan teorioiden nousu kielenkäytön tutkimiseen, on avain kielen merkityksien monimuotoisuuden ymmärtämiseen. Näitä kielen tutkimisen ja opetuksen aspekteja tulisi hyödyntää ala-asteelta lähtien, jolloin oppilaan ymmärrys kielen vaikutuksista ja sen luomista merkityksista aukeisi. Parhaimmillaan tällaisesta monimuotoisesta kielenkäytön ymmärtämisestä syntyisi oppilaalle korvaamaton voimavara.
Tuntuu siltä, että opettajat usein unohtavat, että kieli ja sen käyttö on jokaisen oppiaineen opetuksen pohjana. Pahimmassa tapauksessa tämä ilmenee tilanteina, joissa kielen tutkiminen ja sen merkitysten avaaminen rajoittuu ainoastaan äidinkielen tunneille.
Tärkeistä kielellisistä lähtökohdista aloitettu opettaminen ja kasvattaminen tyrehtyy, jos äidinkielen opetuksesta katoaa mielenkiinto. Mielenkiinnon ylläpitäminen vaati kokonaisvaltaista kielen tutkimista, sen luomien merkitysten havaitsemista ja ymmärtämistä kaikilla elämän osa-alueilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti