Tiedätkö miten sinä opit?
Minä opin sen yliopistossa. Opin sen monen uuvuttavan luennon jälkeen, josta kävelin ulos turhautuneena kantaen mukanani paperia, jossa oli usean lauseen aloitus, mutta ei yhtään kokonaista ajatusta, sillä en ikinä ehtinyt kirjoittaa lausetta loppuun. Sen lisäksi en muistanut luennosta mitään, sillä keskittymiseni kiinnittyi muistiinpanojen tekoon. Istuin luennolla kuuntelemassa, jotta voisin kirjoittaa asiat muistiin, mutta en kuullut mitään.
Uskon, että moni opiskelija on törmännyt samaan ilmiöön. Ilmiöön, joka johtuu siitä, että opiskelija ei tiedä miten hän oppii. Sen seurauksena hän kirjoittelee epäselviä muistiinpanoja, lukee kirjoja, eikä muista mitään lukemastaan, pänttää ja opettelee ulkoa asioita, sillä kokee sen olevan ainoa tapa, jolla muistaisi jotakin. Kuinka usein kuuleekaan, että kaiken oppimansa unohti, heti kokeeseen vastattuaan?
Aivan liian usein.
Oppiminen määritellään yleisesti käyttäytymisessä tapahtuvaksi pysyväksi muutokseksi, joka syntyy vuorovaikutuksessa ihmisen ja hänen ympäristönsä kanssa yleensä kokemuksen pohjalta.
Oppimisen tarkoitus on saada aikaiseksi jokin pysyvä muutos. Pysyvyys lienee tässä se, johon meidän tulisi kiinnittää huomiota. Pänttääminen ja ulkoaopettelu on harvoin pysyvää.
Oppimisen opettaminen ei ole helppoa. Ja vaikka siihen pystyisimmekin, se ei kuitenkaan yksinään riitä. Tarvitaan myös oppilaasta lähtöisin oleva halu oppia oppimaan. Ja ehkä juuri tähän oppilaasta lähtöisin olevaan tarpeeseen tulisi opettajan oppilaitaan johdatella.
Minä vannon miellekarttojen nimeen. En ole vielä kohdannut asiaa, josta en olisi saanut aikaiseksi mindmappia. Miellekartta auttaa minua tekemään aiheesta kuin aiheesta mielekkään, ja se johtuu siitä, että sen avulla saan hahmoteltua suurempia kokonaisuuksia, näkemään asioiden välisiä yhteyksiä, ymmärtämään miten asiat liittyvät toisiinsa.
En missään nimessä patista oppilaita, tai ketään muutakaan piirtelemään vihkojaan täyteen miellekarttoja, jos se ei tunnu heistä toimivalta. Patistan heidät kuitenkin miettimään miten he oppivat. Patistan heidät miettimään miten he luovat asioista mielekkäitä kokonaisuuksia, jotta heille tulisi tarve oppia ne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti