Opetushallitus toteuttaa tutkimusta tiuhaan tahtiin. Tämän vuoden aikana on ehditty tutkia jo romanioppilaiden koulumenestystä, peruskoulun päättävien matematiikan osaamista sekä biologian, maantiedon ja fysiikan oppimistuloksia vuonna 2011. Tutkimustulokset ovat täynnä prosenttilukuja, jotka kertovat miten hyvin tai huonosti peruskouluissamme minäkin vuonna aikaansa kuluttaneet, ovat jotakin oppineet tai olleet oppimatta.
Tyydyttävää osaaamista maantiedossa, parempia tuloksia suomenkielisissä kouluissa, sekä tyttöjen korkeammat tulokset biologiassa.
Mitä tällaiset tutkimustulokset oikeasti kertovat koulumme arjesta? Mitä toinen toisensa jälkeen listattu prosenttiluku kertoo ihmiselle, joka on täysin eristyksissä koulun arjesta?
Ymmärrän täysin, että tutkimusta tulee tehdä. Kyse ei olekaan siitä. Opetushallituksen tuottama tutkimus tuntuu kuitenkin olevan kovin kaukana koulun tavallisesta arjesta. Tutkimusta varten kerätty materiaali on usein peräisin yhdestä lomakkeesta, testistä tai itsearvioinnista, johon on vastattu kiireellä, sillä haluttiin päästä nopeasti välitunnille potkimaan palloa, tai nurkan taakse röökille.
Valitettavaa on se, että tutkimus, jota Suomessa tunnutaan toteuttavan hyvissä määrin, jää usein pintaraapaisuksi siitä, mitä kouluissa oikeasti opitaan. Samalla sitä toteuttaa sellainen taho, jonka tulosten objektiivisuutta tulisi muistaa aina kyseenalaistaa.
Valitettavasti tutkimuksen tuottamisessakin tuntuu määrä korvaavan laadun. Usein tutkimustulokset tuntuvat päteviltä, jos täytettyjä lomakkeita on saatavilla tarpeeksi monta. Tutkimuksen laatu jää usein toissijaiseksi, vaikka nimenomaan koulumaailmassa määrällisen tutkimuksen merkitsevyys tulisi muistaa kyseenalaistaa. Tämä johtuu siitä, että koulun arjessa tapahtuvat oppimistulokset harvoin välittyvät totuuksina tutkimusmateriaaliin asti.
Hienoa on, että tutkimustulokset ovat kaikkien saatavilla PDF-muotoisina, mutta mielenkiintoista olisi myös kuulla mihin tutkimustuloksia käytetään. Onko tulokset oikeasti vaikuttamassa koulutusjärjestelmän muutoksiin, vai tuotetaanko tutkimusta vain tutkimuksen vuoksi, ilman että sen tuloksista juuri välitettäisiin?
Kriittisempää tutkimusta ja selkeää tulosten hyödyntämistä tarvitaan silloin kuin halutaan saada muutoksia aikaan.
Määrä todellakin korvaa laadun. Jos tarpeeksi monta kertaa sanotaan että jokin asia on tasa-arvon mukaista tai koulun on pystyttävä mukana ajan hengessä, lähdetään siitä uskosta että toisto korvaa laadun. Mitään ei kuitenkaan sanota, jätetään paperit täytee tyhjiä lauseita, joiden sanoma rapistuu tarkemmassa tarkastelussa. Välillä tuntuu ettei sillä ole väli mitä kirjoittaa kunhan siinä on se sama kaava kuin edellisissä ja käytetään muotisanoja.
VastaaPoista